Toivotan oikein hyvää alkanutta vuotta 2011 kaikille Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO ry:n jäsenille ja kaikille muillekin lukijoille. Aloitan tämän blogin ylläpidon vain siitä tarkoituksessa, että sosiaali- ja terveysalan opettajat saavat mahdollisimman laajasti tietoonsa niitä asioita, jotka ovat ajankohtaisia ja vaikuttavat opettajien edunvalvontaan.
Ennen joulua 2010 sain lukuisia kysymyksiä kokonaistyöajan tulkinnoista, joihin olen vastannut kysyjille lyhyesti ja niin selkeästi kuin mahdollista. Esitetyt kysymykset ovat viime aikoina koskeneet lähinnä kokonaistyöajassa olevien opettajien työaikaa. Oli sitten kysymyksessä kokonaistyöaika, vuosityöaika, yleistyöaika tai opetusvelvollisuustyöaika opettajien tulee tuntea oman työaikansa määrittelyyn liittyvät perusasiat.
Lähden pitämään tätä blogia oman tietovarastoni ja kokemukseni perusteella. En lupaa mitään tietotulvaa, mutta pyrin pitämään jäsenistön ajan tasalla ajankohtaisista kysymyksistä. Vastaan itse näkemyksistäni ja kirjoituksistani.
Taustaa opettajien kokonaistyöajan määrittelyyn
Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa opettajina toimivat opettajat ovat olleet kokonaistyöajassa ja vuosilomamääräysten piirissä 1980-luvulta lähtien. Vuoden 2000 kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa opettajan työaika määriteltiin” kokonaistyöajaksi, jonka pituus määräytyy toimistotyöajan mukaan”( KT:n yleiskirje 16/2000). Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä 16/2000 kerrotaan, että perustyöaikaan ei ole tehty muutoksia, vaan työajan jakaantuminen opetustyöhön ja muuhun työhön on kirjattu uudella tavalla siten, että se antaa enemmän liikkumavaraa työtehtävien jakamisessa. Vuonna 2000 määriteltiin, että muun kuin opetustyön osuus on oltava vähintään 752 tuntia lukuvuodessa. Samainen kirje määrittelee, että opettajan työtehtävistä ei voida käydä paikallisesti kunnallisen pääsopimuksen mukaisia neuvotteluja. Mutta siitä, että 752 tuntia muuta kuin opetustyötä ei täyty, voidaan käydä paikallisneuvottelut.
Mitä opettajalle määrättävä muu työ sitten on?
Opettajan muu työ on aina opetukseen liittyvää muuta työtä, joka on:
- opettajan oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelua,
- oman opetuksen kehittämistä,
- oppituntien valmistelua, etukäteistyötä,
- oppituntien jälkikäteistyötä,
- työpaikkaohjaajien perehdytystä ja muuta sidosryhmäyhteistyötä,
- opiskelijoiden arviointia ja arvioinnin kirjaamista,
- opettajien välistä yhteistyötä, tiimityötä,
- kokouksiin osallistumista ja niihin valmistautumista,
- erilaisia hallinnollisia tehtäviä kuten opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen sopiminen ja aikatauluttaminen
- työssäoppimisen ohjausmatkoihin kuluva aika
- jne
-
Seuraavaan sopimukseen (OVTES 2001-2002) lisättiin kahden vuoden tasoittumisjakso muun työn osalle, mikä tarkoittaa sitä, että vuosittainen 752 tuntia muuta työtä tulee täyttyä kahden vuoden tasoittumisjaksolla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kunkin opettajan kohdalla kahden vuoden tasoittumisjakson alkamis- ja päätymisaika tulee merkitä opettajan työaikasuunnitelmaan. Kunnallinen työmarkkinalaitos määritteli lukuvuotta lyhyemmän ajan palveluksessa olevan opettajan muuhun kuin opetustyöhön varattavan tuntimäärän laskennan siten, että 752 tuntia jaetaan opettajan laskennallisten työpäivien lukumäärällä (KT:n yleiskirje 3/2001). Viranhaltijan päätoimisuuden rajaksi määriteltiin 19 tuntia kokonaistyöaikaa viikossa ja 760 tuntia lukuvuodessa.
Kokonaistyöajassa olevan opettajan työaika tunteina / lukuvuosi , OVTES 2010-2011 liite 7
Kokonaistyöajassa oleva opettaja tekee työnantajalle työtä 7 tuntia ja 15 minuuttia päivässä ja viikossa 36 tuntia 15 minuuttia. Opettajan työaika lasketaan kertomalla vuoden työpäivät päivittäisellä työajalla (7,25 h). Työpäivien lukumäärä saadaan vähentämällä lukuvuoden arkipäivistä kaikki arkipyhät ja opettajan vuosilomapäivät. Sovitun laskentaperusteen mukaan opettajan vuotuinen työaika vaihtelee vuodesta ja opettajasta toiseen riippuen siitä montako arkipyhää lukuvuosi sisältää ja moneenko vuosilomapäivään opettajalla on oikeus.
Esimerkki lukuvuoden 2010-2011 työaikojen laskennasta:
Lukuvuodessa on 260 arkipäivää ja 253 työpäivää ( 260 – 7 arkipyhää), josta
vähennetään kunkin opettajan lomanmääräytymisvuoden lomapäivät, joten
a) 38 vuosilomapäivää omaavalla opettajalla vuotuinen työaika on 1559 tuntia,
b) 30 lomapäivää omaavalla opettajalla vuotuinen työaika on 1617 tuntia,
c) 28 lomapäivää omaavalla opettajalla vuotuinen työaika on 1631 tuntia,
d) 23 lomapäivää omaavalla opettajalla vuotuinen työaika on 1667 tuntia.
Yllä olevan laskelman perusteella kenelläkään opettajalla, jolla on määräys koko lukuvuodeksi tai kokonaiseksi vuodeksi (12 kuukautta) ei tule olla työtunteja yli 1667 tunnin lukuvuonna 2010-2011.
Kokonaistyöajassa olevaa opettajaa koskevat KVTES 2010-2011 luvun IV vuosilomamääräykset. Vaikka lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4 ja päättyy 1.3, opettajan työajan määrittelyyn tulee vaikuttaa kaikki lukuvuoden aikana kertyvät lomapäivät. Toisin sanoen myös 1.4 -31.7. opettajalle kertyvät 8 lomapäivää tulee ottaa huomioon ensimmäisen työvuoden (esim 1.8.2010-31.7.2011) työtuntien laskennassa. Lomapäiviä kertyy opettajan ensimmäisenä työvuonna 23 arkipäivää. Tästä asiasta kukin voi tehdä oman ”sormiharjoitelmansa”. Opettajalle otetaan ennakoivasti huomioon uuden loman päivät työaikaa määriteltäessä ensimmäiselle työvuodelle, sillä tuskin uuden loman kahdeksan päivät työtunteja maksetaan opettajalle rahana, jos hän lopettaa työnsä vuoden tai kahden kuluttua heinäkuun lopulla.
Aikaisemmin Kunnallinen työmarkkinalaitos ilmoitti taulukkona kokonaistyöajassa olevien opettajan lukuvuotiset työtunnit, mitkä olivat laskettu aivan oikein myös yhden lukuvuoden työskentelevälle opettajalle. Keväällä 2010 tällaista taulukkoa ei enää julkaistu. Toivon, että Kunnallisen työmarkkinalaitoksen asiantuntijat palaavat entiseen käytäntöön, jotta kokonaistyöajassa olevat opettajat saavat oikeudenmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun kaikissa oppilaitoksissa, joissa kokonaistyöaika on käytössä.
Työaikasuunnitelmat
a) Kokonaistyöajassa oleva opettaja
Opettajan työaika määritellään lukuvuodeksi niin, että muuhun kuin opetustyöhön varataan vähintään 752 tuntia lukuvuodessa. Työaikasuunnitelmassa sovitaan opettajan työtehtävät koko lukuvuodeksi. Kuhunkin tehtävään osoitetaan riittävä tuntimäärä, jolla opettaja selviää työvelvollisuudestaan. Kokonaistyöajassa ei ole tarkoituksenmukaista käyttää kertoimia, kun määritellään muun työn osuutta kokonaisuudesta. Kertoimet ovat kuitenkin hyvin yleisiä, koska niiden koetaan tuovan yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta työaikasuunnitelmien laadintaan. Tärkeintä on, että 752 tuntia opetukseen liittyvää muuta työtä täyttyy lukuvuodessa, oli kerroin sitten mikä hyvänsä.
Kertoimet ovat yleisesti määritelty aivan liian pieniksi, jossa sopimuksen mukainen muun työn tuntimäärä täyttyisi vuodessa. Kerroin löytyy helposti opetustyön ja muun työn tuntimäärien suhdelukuna, jolloin kertoimeksi muodostuu 0,8 – 0,9. Joissakin oppilaitoksissa käytetään muun työn määrittelyssä samaa kerrointa kuin opetusvelvollisuustyöajassa eli kerroin on 0,5. Opetusvelvollisuustyöaika ja kokonaistyöaika ovat kaksi eri työaikajärjestelmää, joissa työaika ja palkkaus ovat eri tavoin sovitettu yhteen opettajien palvelussuhteen ehtoina. Eri järjestelmiä ei pidä sekoittaa keskenään. Opettajien eri työaikamuotoja ja palkkausjärjestelmiä ei voi suoraviivaisesti verrata toisiinsa.
Opettaja on opetustyön ammattilainen, jonka työtehtäviin kuluu opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen niin, että opiskelijoiden on mahdollista saavuttaa opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet optimiajassa. Opetuksen ja ohjauksen toteutumisen edellytyksenä on, että opettaja suunnittelee ja valmistelee opetuksen ja ohjauksen etukäteen. Suunnitelmissaan opettaja valitsee opiskelijaryhmälle tai yksittäiselle opiskelijalle heidän oppimistyyliinsä tai opetuksen sisältöihin sopivat opetusmenetelmät. Arviointikin on suunniteltava opetuskokonaisuuksittain. Näyttöjen vastaanotto ja yhteistyö työelämän edustajien kanssa vaatii vaativat valmistelutyötä. Lisäksi opettajan pitää huolehtia oman osaamisensa päivittämisestä sekä uusiin asioihin perehtymisestä (esim uudet tietokoneohjalmat). Näistä asioista 752 tuntia lukuvuodessa pääsääntöisesti täyttyvät.
b) Vuosityöajassa oleva opettaja
Ammattikorkeakouluissa on ollut käytössä vuosityöaika vuodesta 1998 lähtien. Opettajan vuosityöaika on 1600 tuntia ja työt sijoittuvat 40 viikolle. Vuosityöajassa olevalle opettajalle on ennen työkauden alkua vahvistettava työaikasuunnitelma, joka sisältää opetus- ja ohjaustyön sisällön määrän sekä opettajan muut tehtävät.. Vuosityöajassa ei ole määritelty muun työn tuntimäärää, mutta vuosityöajassa on määritelty 400 tuntia omavalintaista aikaa. Omavalintaisen ajan työtehtävät opettaja voi tehdä itse valitsemassaan paikassa ja itse valitsemanaan aikana. Viime aikoina on tullut esille useammassa ammattikorkeakoulussa, että opettajien on vaikea löytää työaikasuunnitelmasta sellaisia tehtäviä, jotka he voivat tehdä itse valitsemanaan aikana ja itse valitsemassaan paikassa.
Työajan seuranta
a) Kokonaistyöaika (OVTES liite7)
Loppusyksystä 2010 olen saanut useita kyselyjä siitä, että voidaanko kokonaistyöajassa olevien opettajien työaikaa seurata kulunvalvonnalla tai kellokortilla tai voidaanko opettajien edellyttää olevan oppilaitoksessa klo 8-16. Kuten edellisessä kappaleessa esitin, opettajan työaikasuunnitelmassa sovitaan opettajan työtehtävistä ja niihin osoitetuista tuntimääristä. Opettajan kokonaistyöajassa seurataan työtehtäviin kulunutta aikaa ja vuotuisen kokonaistyöajan täyttymistä. Opettajan kohdalla ei sovita, että hän on oppilaitoksessa jonkin tietyn ajan päivästä, viikosta tai vuodesta, vaan opettaja tekee hänelle määrätyt tehtävät kuhunkin tehtävään osoitetun tuntimäärän puitteissa.
OVTES liitteen 7, 4§, 2 mom kertoo, että ”Opettajan tehtävistä on osa sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan puitteissa on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Lisäksi työmäärä vaihtelee lukuvuoden eri aikoina huomattavasti. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.”
Toivon, että jokainen kokonaistyöajassa oleva opettaja osaa ulkoa yllä olevan sopimusteksti ja seuraa työaikaansa.
Kokonaistyöajassa oleville opettajille työajan seuranta on velvollisuus opettajaa itseään kohtaan. Vain seuraamalla eri työtehtäviin kuluvaa aikaa opimme suunnittelemaan työmme niin, että annetut tuntimäärät työtehtäviin riittävät tai, että löytyy perusteluja sille, että joihinkin tehtäviin osoitettua tuntimäärää on syytä muuttaa, joko lisätä tai vähentää.
Mitä asioita sitten tulee seurata?
Oppituntien toteutumista voidaan seurata helposti opetusryhmien lukujärjestyksistä, mutta erityisesti opettajan tulee seurata ja kirjata seuraavia tehtäviä:
- opetuksen suunnitteluun ja oppisisältöjen päivittämiseen kuluva aika,
- opettajien yhteissuunnittelu,
- konkreettinen tuntien valmistelu oppimateriaaleineen,
- välitön tuntien valmistelu eli välitön oppitunnin pitoon tai ohjauksen etukäteen ja jälkikäteen kuluva aika,
- opiskelijoiden perehdytys ja erilainen yksilöllinen ohjaus,
- kokoukset ja niihin valmistautuminen,
- koulutukset, suunnittelupäivät,
- hallinnolliset tehtävät; ”juoksevat tehtävät”,
- muut opettajalle määrätyt eritystehtävät
Tietyin pääkohdin on syytä kirjata eri tehtäviin kuluva aika vaikka omaan kalenteriin niin, että ne sieltä ovat koottavissa viikoittain ja kuukausittain työajan seurantaa varten. Kokemuksesta sanon, että oman systeemin löydyttyä ei kirjaaminen vie kauaa aikaa eli siihen tuskin tarvitsee erillistä tuntiresurssia.
b) b) Vuosityöaika (OVTES osio D)
b/
Vuosityöajassa olevan opettajan on samalla tavalla kuin kokonaistyöajassa olevan opettajan seurattava omaa työaikaansa eli sitä miten hyväksytty työaikasuunnitelma toimii käytännössä. Vain seuraamalla työaikaa opettaja oppii suoriutumaan työtehtävistään niin, että ei käytä niihin enempää aikaa kuin mistä työaikasuunnitelmassa on sovittu. Tietysti niissä tapauksissa, joissa opettaja huomaa, että annettu tuntimäärä ei tule riittämään tehtävän loppuun suorittamiseen, opettaja ottaa yhteyttä esimieheen ja esimies päättää miten tehtävän loppuun suorittamisen kanssa toimitaan. Opettaja ei saa tehdä enempää työtunteja kuin mitä hänelle on työaikasuunnitelmassa sovittu ilman työnantajan määräystä lisätyöstä tai työaikasuunnitelman muuttamisesta.
Ammattikorkeakoulussa opettavien opettajien työajan seuranta voisi olla hyvinkin yksinkertaista eli esimerkiksi
- opetus ja ohjaus,
o suunnittelu,
o valmistelu,
o opettajien välinen yhteistyö,
o arviointi; suunnitelma ja toteutus,
- hallinnolliset tehtävät
o kokoukset
o suunnittelu- ja kehittämispäivät
o sidosryhmäyhteistyö esim. yritykset, työelämä, järjestöt
- aluevaikuttaminen
o T & K & I – hankkeet,
o projektit
- ammattitaidon ylläpitäminen, kouluttautuminen
Erilaisia järjestelmiä työajan seuraamiseksi on varmasti olemassa ammattikorkeakouluissa. Vain työaikaa seuraamalla opettaja voi osoittaa esimiehelleen, että annetut työtunnit ylittyvät ja että työaikasuunnitelmaa tulee muuttaa tai että opettaja tarvitsee lisätyömääräyksen.
